tiistai 28. heinäkuuta 2015

Simrishamnissa ongelmien ratkontaa


22.7.2015 klo 8.30 köydet irtosivat Hällevikin satamasta. Lähtö meni hieman pitkäksi, kun oli hoidettavana vakuutusasioita Suomeen. Soneran liittymäsopimus antaa soitella Suomen hinnoilla Skandinaviassa ja Baltiassa. Tavoitteena on hoitaa kaikki virastoasiat ennen Kielin kanavaa.

Aamu oli pilvinen ja tuuliennusteet eivät luvanneet hyvää purjehdussäätä. Ajoimme alkumatkan vastatuuleen moottorilla, mutta kun tuuli alkoi yltyä, nostimme purjeet ja ryhdyimme luovimaan. Tallu ei nouse kovin hyvin tuuleen, mutta matka joutui luovien paremmin kuin vastatuuleen moottorilla jyskyttäen. Tuuli vaihteli 5 -11 m/s välillä ja suuntakin oli välillä sieltä ja täältä. Oli aika hauska reittiviiva plotterissa, niin kuin juoppo olisi ollut ruorissa. Sen verran usein jouduttiin suuntaa muuttamaan.

Perillä Simrishamnissa olimme klo 15.10. Aisapaikkakin löytyi vielä laiturista. Ruotsin satamiin on kova kilpapurjehdus. Aamulla pitäisi lähteä ennen kukon laulua, että ehtii saamaan laituripaikan. Satamat ovat olleet tupaten täynnä. Liikkeellä on pääasiassa ruotsalaisten lisäksi saksalaisia, tanskalaisia ja hollantilaisia veneitä. Suomalaisia olemme nähneet viimeksi Lohusalussa. Illan mittaan satama täyttyi niin, että ensimmäisessä laiturissa oli kolme venettä kylki kyljessä.


 Mieli oli vielä alakuloinen kameran menetyksen jäljiltä. Ei se kamera, mutta kaikki alkumatkan kuvat harmittivat. Satamakonttorista saimme pari mahdollista paikkaa, josta voisimme löytää kameran. Ruoan jälkeen lähdimme kaupunkiin etsimään liikkeitä ja ensimmäisestä liikkeestä löytyi kolme kameraa: Nikon, Sony ja Canon kamerat. Liike oli enemmänkin keskittynyt puhelimien myyntiin. Pitihän se vielä käydä se toinenkin liike vilkaisemassa. Siellä oli tarjolla vain yksi kamera ja se oli joku ihme merkki, joten palasimme ensimmäiseen liikkeeseen takaisin. Epäonneksemme liike oli juuri mennyt kiinni.


Veneellä istuttiin mieli mustana ja mietittiin, että jätetäänkö kameran hankinta myöhemmäksi vai jäädäänkö vielä yhdeksi yöksi ja haetaan kamera pois. Pekalla oli ollut huoli myös kaasun loppumisesta. Emme olleet saaneet mistään satamasta sopivaa kaasupulloa. Nyt käytössä oleva pullo aloitettiin jo Virossa ja se loppuu mikä hetki tahansa. Kun kaasu loppuu, loppuu myös lämpimän ruoan laittaminen meidän veneessä. Päätös jäämisestä kypsyi parissa tunnissa. Hoidetaan asiat pois mieltä painamasta.





23.7.2015
Aamu valkeni aurinkoisena. Aamupuuron jälkeen Pekka lähti Marincenter Syd AB:n venetarvikeliikkeeseen kaasua kyselemään. Sama tuttu tulos kyselyistä: ei ole sellaisia liittimiä, jotka sopisivat meidän pulloihin ja päinvastoin.  Sieltä ei löytynyt edes sitä ruotsalaista versiota. 

Kummallista, että EU direktiivit eivät ole huolehtineet kaasupulloista. Kurkun käyryys on ollut tärkeämpää. Olisihan se paikallaan, että kaasua saisi EU:ssa kaikissa maissa samassa muodossa. Seuraavaksi Pekka meni rautakauppaan ja jo alkoi löytymään. Löytyi sekä pullo, että liittimet. Nyt meillä on siis kaksi tyhjää eurooppalaista kaasupulloa ja kaksi suomalaista kaasupulloa, yksi tyhjä ja toinen vajaa sekä yksi täysi ruotsalainen kaasupullo liittimineen. Toinen ongelma on ratkaistu.

Minä lähdin ratkomaan kameraongelmaa. En onnistunut pääsemään suorinta tietä kamerakauppaan. Simrishamnissa oli markkinat ja kadunvarret oli täynnä mitä erilaisimpia putiikkeja. Tietysti hypistelin ihania kesävaatteita ja yhdet shortsit lähti aivan väkisin matkaan. Tuli siinä vilkuiltua taloustavaroitakin. Ostin kauniilla liinalla varustetun leipäkorin. Leipäkori oli unohtunut keväällä veneen matkasta. 

Kamerakaupassa astelin suoraan tiskille ja sanoin, että otan sen Canon kameran, jota eilen katseltiin. Sattui olemaan IXUS 145. Ei se varmaan ole mikään laadukas laite, mutta ei hintakaan ollut päätä huimaava. Muistikortin kanssa kamera maksoi 1194 SEK. Kaasupullon osto tuli kalliimmaksi. Kyllä tuolla kameralla jonkinlaisia matkakuvia saa otettua. Toivottavasti.

Kaupparessun jälkeen soitettiin Villelle syntymäpäivä puhelu. Poika täytti 32 vuotta.

Oli hyvä päivä, aurinkoinen lämmin. Shortsikeli niin kuin Pekka sanoo. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti