Leixoes, Porto

Oli kauheaa herätä klo 4.30. Pekka on aamuvirkku ja haluaa, että aamutoimet voi tehdä rauhassa ja minä tahtoisin vaan nukkua. Aamupuuron ja kahvin jälkeen vene laitettiin lähtökuntoon ja kokka kohti pimeää merta.

 

Samaan aikaan pimeyteen lähti kalastusveneitä melkoinen armada. Tällä reissulla on ollut helppo seurata kalastusalusten liikkumista. Viime reissulla kalastajien veneissä ei ollut AISeja.  Oli muutama kauhun hetki niiden kanssa sumussa ja pimeydessä.

Bayona aamun pimeydessä

Maininki oli vielä melkoinen. Kalastaja-alusten valot painuivat välillä näkymättömiin aaltojen väliin. Tuulta ei ollut, joten koneajoa oli taas edessä. Portugalin puolella oli vielä pimeää pitkän aikaa. Vahva savunhaju leijaili pimeydessä ja kysyin jo Pekalta, onko meillä vene tulessa.

Savua Portugalin rannoilla

Kun aurinko nousi ja aamu valkeni, selvisi savunhajun syy. Mantereella nousi siellä täällä savupatsaita ja paksu savukerros leijaili mantereen yllä. Portugalissa oli ollut laajoja metsäpaloja.

Maininki rauhoittui päivän mittaan ja aallot muuttuivat loiviksi kumpareiksi. Aurinko lämmitti ja oli upea sää ajella. Autopilotti hoiti ohjaamisen. Portugalissa pitää olla tarkkana. Koko Portugalin länsirannikko on tikutettu pyydyksillä, joissa on keppi ja lippu ja köyden päässä jonkinlainen kelluke. Niitä on muutaman kilometrin välein ja aina kaksi tai kolme muutamien kymmenien metrien päässä toisistaan. Ne eivät ole verkkoja ja jos ovat, verkot ovat syvällä. Läheltä voi ajaa turvallisesti, mutta vaarana on, että jos ajaa kepin ja kellukkeen välistä, on köysi taatusti potkurissa. Olimme vuoron perään tikkuvahdissa. Toinen sai välillä käydä nokosilla.

Merilook aurinkoisella Antlantilla

Portugalilaisia pyydyksiä

Matka meni mukavasti vain ajellessa. Perillä Leixoeksen satamassa olimme 7.10. klo 18.00. Matkaa oli tehty 64 merimailia. Kaksi marineroa juoksi satamarakennuksesta meitä vastaan ja kiinnittävät taitavasti veneen laituriin.

Ensimmäisen kerran pitkään aikaan satamassa oli kansainvälinen tunnelma. Vierasveneitä oli useita ja monesta maasta. Kaksi ruotsalaista venettä, hollantilainen ja tanskalainen vene, kolme saksalaista venettä, norjalainen ja myöhemmin tuli meidän kanssa Santarderista yhtä aikaa lähtenyt pieni norjalainen vene. Iso amerikkalainen katamaraani oli kiinnitetty aivan satama-altaan perälle.

Leixoes satamaa

Leixoeksen satama ei ole kovin kaksinen, mutta ei hintakaan päätä huimaan. Vuorokausi maksaa 17,95 €. Vessat ja suihkut ovat todella vanhoja ja siellä haisi välillä vahvasti viemäri. Oli kuitenkin siistiä. Tämä satama jää mieleen erityisen ystävällisestä palvelusta. Marinerot ovat hyväntuulisia. He tervehtivät ja auttavat kaikissa mahdollisissa ongelmissa. Hyvä esimerkki on, kun Pekka ei löytänyt portin avausnappia. Ei muuten ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun napit on hukassa.

Seuraavana aamuna meidät yllätti tullidelegaatio. Hyvä, että oli vaatteet päällä. Viimeksi minä seisoin laiturilla pyjama päällä, kun huumekoira pyöri veneessä. Nyt sanoin jo heti alkuun, että please ei koiraa. Olen allerginen koiran karvoille ja viimeksi Pekan piti siivota vene koiran karvoista ennen kuin pystyin menemään veneeseen.

 

Ihme ja kumma, minun pyyntö otettiin tosissaan. Neljä miestä ja keski-ikäinen nainen änkesi veneeseen ja alkoi kaikkien luukkujen aukaiseminen. Vaatekaapit pengottiin, ruokatarpeet jauhopussista lähtien tutkittiin. Kaikki kirjatkin plärättiin läpi. 

Keulakajuutan sängyn alla on suuret säilytysvarastot. Sängyn päällä on meidän polkupyörät. Tullinainen, joka oli porukan pomo natsoista päätellen, kysyi mitä varastoissa on. Minä otin esille muistivihkon, johon olen kirjoittanut kaikki mitä sinne on säilötty ja aloin luetella tavaraa. Olen kirjoittanut kaikki muistiin, kun koskaan ei muista missä on mitäkin. Se on sen verran iso homma alkaa etsiä, että muistilista on monesti pelastanut turhalta roudaamiselta. Minun selonteko tavaroista riitti. 

Tullimiehet olivat oikein ystävällisiä ja puheliaita, mutta tämä nainen oli kuin riivinrauta. Sanoi sentään näkemiin, kun miehet pahoittelivat häiriötä ja kapusivat pois veneestä. Huumekoira istui yhden miehen kanssa laiturilla. Paljon on porukkaa palkattu tullin hommiin, kun Gijonissa yksi kuivakka ukko teki saman tarkastuksen. Tai eihän se tarkastanut, kopsasi vain Bilbaon tullimiesten paperin. Puolustukseksi voi sanoa, että täällä Portugalissa tulli etsii huumeita.

Olimme Leixoeksessa toisenkin yön. Emme jaksaneet lähteä yhden yön jälkeen liikkeelle ja oli tuultakin melko reippaasti.

Tuulta oli reippaasti ja siirsimme lähtöä päivällä