Määräaikainen työsuhteeni päättyi 30.6.2015. Olin sopinut
pitäväni kaksi viimeistä päivää vapaana, mutta se ei onnistunutkaan. Työkaveri
oli sopinut uuden netin asennuksen toimistolle juuri tälle minun viimeiselle
työviikolle. Siinä meni minulta kaksi ja puoli arvokasta työpäivää hukkaan.
Junaliput oli ostettu sunnuntaille 28.6. eikä auttanut kuin lähteä matkaan.
Poikamme Ville vei meidät asemalle. Raahauduimme seitsemän ison
matkakassin kanssa raiteelle. Onneksi Ville oli auttamassa. Matkaan valmistautuminen kiireellä ei ole
mitään herkkua. Kun istuimme Pendolinossa, tiesin, että paljon tärkeää jäi
pakkaamatta. Oli kuitenkin suuri helpotus olla matkalla. Puolen vuoden juokseminen
on nyt ohi ja kohta ollaan merellä.
Pasilan asemalla oli vaihto Karjaan junaan. Hirveällä
tohinalla juostiin toiselle raiteelle, portaat ylös ja portaat alas.
Vaihtoaikaa oli vajaat 15 minuuttia. Siinä huokaistiin, että ehdittiin. Mutta
Karjaan junaa ei koskaan tullutkaan. Juna oli peruttu sähkötöiden takia.
Onneksi oli sille illalle vielä yksi juna Inkooseen.
Siinä sitä istuttiin
kassivuoren kanssa pari tuntia ja odotettiin. Veneenrakentajamme Risto oli Mersun
kanssa meitä vastassa Inkoon asemalla. Päästiin mukavasti veneelle yhdeksän
aikaan. Kapteenin ryyppy oli paikallaan, kun vihdoinkin olimme veneellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti