maanantai 27. heinäkuuta 2015

Kaunis aurinkoinen Kristianopel



14.7. matkamme jatkui kohti Kristianopelia. Lähdimme vasta klo 11 aikaan, koska halusimme olla perillä vasta aamulla. Matkaa oli sen verran pitkästi, että oli mentävä yön yli. Pyrimme välttämään rantautumisia pimeässä outoihin satamiin. Vältämme riskejä aina silloin kun se on mahdollista.

Aluksi suunta oli Öölannin eteläkärkeen. Ensimmäiset kolme tuntia pääsimme purjeilla ja loppumatka meni taas moottorilla. Mustat pilvet seurailivat meitä ja enteilivät sadetta. Ja niinhän se sade sitten tuli. Oli kerta kaikkiaan kaunista, kun sade ropisi tyyneen mereen. Pisarat aivan kuin pirskahtivat veden pinnasta. Kiitos kunnollisten purjehduspukujen, sateesta voi nauttia. Vielä enemmän nauttisin, jos olisi kumisaappaat. Minulla on villasukkien päällä croksit ja kovemmalla sateella varpaat kastuvat. Saappaat unohtuivat kotiin.

Vahtivuorot jaettiin kuten aina. Pekka yritti nukkua omalla vapaavuorolla ja ei saanut unta. Tuuli oli yltynyt ja se oli 9 m/s ja vastaista. Jokainen aalto paukautti keulaan ja vene keikkui isoilla aalloilla. Meri on auki Puolaan saakka ja aallot ehtivät kehittyä isoiksi.

Yöllä Gotlannin ja Öölannin välillä olevan laivaväylän ylittäminen oli haasteellista. Useita laivoja liikkui kirkkaine valoineen. On todella vaikeaa merenkäynnissä kiikaroida onko punainen vai vihreä valo näkyvissä, tuleeko laiva kohti vai ei. Vähän ennen vahtivuoron päättymistä saikkaroin rahtialuksen kanssa. Laiva ohitti meidät puolen mailin päästä veneen perän takaa. Koneen jumputus kuului tuulen läpi.

Juuri kun olin selviytynyt rahtialuksesta, takaa lähestyi 20 solmun vauhdilla iso risteilyalus. Rahtilaivan valot eivät olleet mitään verrattuna tähän liikkuvaa joulukuuseen. AIS:sta näin, että emme ehdi alta pois. Yritin kääntää suuntaa niin, että ylittäisimme väylän tiukemmin, mutta ei siitä ollut apua. Olemme niin hirveän hitaita. Onneksi Pekka tuli juuri omalle vahtivuorolle ja hän ratkaisi ongelman hiljentämällä vauhtia ja jääden odottamaan, että alus ohittaa meidät keulan edestä. Oli pakko jäädä seuraamaan ohitusta. Sen verran oli adrenaliinia veressä, että nukkumisesta ei olisi tullut mitään. Oli juhlava näky säkkipimeässä yössä, kun risteilyalus täydessä valaistuksessa menee läheltä ohi. Pekka jäi vahtivuorolle ja minä menin nukkumaan meripunkkaan vuorostani ja nukahdin heti. Pekka meni kuuden aikaan vielä nukkumaan ja niin vain väsymys teki tehtävänsä. Unta riitti siihen saakka, kun minä herättelin rantautumaan puoli kymmenen aikaan.




Oli mahtava hellepäivä. Satamasta tuli vastaan kymmenien lähtevien veneiden jono. rantauduimme melkein tyhjään satamaan. Ja jos oli Ronehamn sotkuinen kalasatama, niin Kristianopel oli todella kaunis paikka. Puhtaat siistit laiturit ja vastapaistetun kanelipullan tuoksu kantautui veneeseen laiturilla olevasta kahvilasta. Sata metriä laiturista vuonna 1646 rakennetun porraskattoisen kirkon valkoinen seinä hohti auringossa. Oli aivan upea paikka.



Satamamaksu oli 220 kruunua ja 3 päivän internet 40 kruunua. Netti toimi paremmin kuin meidän oma nettitikku.
Pekka keitti aamupuuron ja sen jälkeen menimme vielä nukkumaan. Oli veto pois kummaltakin. Kun heräsimme parin tunnin kuluttua, olikin satama jo täynnä. Kävimme tutustumassa kirkkoon ja kiertelimme ihania pikkuteitä ja ihastelimme joka puolella kasvavia ruusuja. Kiersimme myös kuusi metriä korkean linnoituksen muurin. Muuri oli kaksi-kolme metriä leveä ja sen päällä saattoi turvallisesti kävellä. Muurien sisällä oli camping alue, jossa karavaanarit olivat levittäneet telttakatokset ja pöydät asuntoautojensa eteen. Grillit sauhusivat, niin kuin aina Ruotsissa.
 
Seuraavana yönä väsynyt miehistö nukkui 12 tuntia. Heräsimme klo 9 aikoihin ja satama oli jälleen kerran autioitunut. Kiireisimmät kulkevat satama ja päivä tahdilla. Me emme pidä kiirettä. Oli aika jo huoltotoimille. Vene siivottiin ja pestiin pyykkiä. Pesukoneet kuuluivat satamamaksun hintaan ja siksi ne lauloivat koko päivän niin, että vuoroa sai jonottaa muutaman tunnin. Välillä nautimme lämmöstä ja auringon paisteesta sitloodassa. Oikeastaan näin lämmintä oli viimeksi Tallinnassa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti